Mitä on kolesteroli ja miten se vaikuttaa terveyteen?
Moni on kuullut korkeasta kolesterolista, mutta moniko tietää todella, mitä se käytännössä tarkoittaa? Mitä korkea kolesteroli on, mitä se tarkoittaa, miten se oireilee ja miten sitä voidaan hoitaa? Lue tästä oppaasta kaikki kolesteroliterveydestä.
Korkea kolesteroli¨
Korkea kolesteroli on siitä ikävä vaiva, että siinä ei varsinaisesti ole oireita, tai ulospäin näkyviä vaivoja. Sen haitallisuus kuitenkin piilee siinä, että se aiheuttaa sisäisesti verisuonien ahtautumista, mikä puolestaan asettaa suuret riskit hyvin vakaville seuraamuksille, kuten aivo- tai sydäninfarktin saamiselle. Juuri siksi kolesteroliarvoja kannattaa alkaa seuraamaan säännöllisesti viimeistään nelikymppisenä riskien minimoimiseksi. Tästä kolesteroliterveyden ABCstä löydät parhaat vinkit kolesterolin tarkkailuun ja siihen, mitä sen eteen voi tehdä esimerkiksi ruokavalion ja liikunnan avulla.
Mitä kolesteroli oikeastaan on?
Aloitetaan perusasioista: kolesterolissa itsessään ei ole mitään pahaa, vaan se on jokaiselle välttämätöntä. Sen ykköstehtävänä on säädellä solukalvojen toimintaa ja rakenteita. Elimistö käyttää sitä esimerkiksi joidenkin vitamiinien, happojen ja hormonien tuottamiseen. Suurin osa siitä tuotetaan maksassa, minkä lisäksi kolesterolia saa myös ravinnosta. Se on ykkösarvo laboratoriokokeissa, kun pohditaan veritulpan mahdollisuutta.
Opi lisää netin kursseilla
Jos sinulla tai läheiselläsi epäillään korkeaa kolesterolia, on syytä oppia siitä mahdollisimman paljon. Siksi voikin olla hyvä idea osallistua esimerkiksi nettikursille, jossa aiheesta opetetaan lisää. Hinta saattaa tuntua suolaiselta, mutta kurssi todellakin kannattaa. Sen suorittamiseksi voi harkita esimerkiksi pikalainan ottamista, sillä pikalainan voit hakea netistä 24/7 ja saada heti tilillesi. Kilpailuttaminen kannattaa myös lainojen kohdalla. Lainaa-helposti.fi -vertailupalvelu auttaa sinua löytämään sopivan lainan.
Miksi arvojen seuraaminen on tärkeää?
Mikäli kehossa on liikaa kolesterolia, aiheuttaa se verisuonien seinämän tulehdustilan, alkaa kertymään isojen suonten seinämiin ja aiheuttaa ahtaumia. Tämä puolestaan nostaa mahdollisuutta sairastua verisuoni- ja sydäntauteihin. Myös riski diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän sairastumiseen kasvaa. Koska korkea kolesteroli voi aiheuttaa hyvinkin vakavia sairauksia, kannattaa arvojen tarkkaileminen aloittaa säännöllisesti viimeistään nelikymppisenä. Mikäli tiedät perheessäsi olevan taipumusta kolesteroliongelmiin, kannattaa seuranta aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo parikymppisenä, tai mahdollisimman aikaisin.
Korkean kolesterolin oireet
Ikävä kyllä korkea kolesteroli ei näy ulos päin juuri millään tavalla eikä edes oireile mitenkään, joten kyseessä on melko varkain päälle hiipivä vaiva. Verikokeen avulla tehtävä kolesterolimittaus on ainoa tapa selvittää omat kolesteroliarvonsa. Suurin osa tapauksista löydetään Suomessa työpaikkojen terveydenhuollossa.
Riski korkeaan kolesteroliin on kuitenkin suuri, mikäli henkilöllä on runsaasti ylipainoa, runssasti vatsan ympärille kertynyttä rasvaa tai suuri vyötärönympärys. Lisäksi kolesteroliongelmat ovat periytyviä, joten jos suvussa on niihin taipumusta, kannattaa arvot tarkistaa säännöllisin väliajoin.
LDL/HDL – mitä niistä täytyy muistaa
Kun puhutaan kolesterolin viitearvoista, on tärkein seurattava lukema LDL-kolesteroli, joka tarkoittaa huonolaatuista kolesterolia. Myös hyvän kolesterolin eli HDL-kolesterolin arvoa kannattaa pitää silmällä, sillä sen tehtävä on transportoida kolesteroli valtimoiden seinämistä pois ja ennaltaehkäistä ahtaumia.
Lisäksi mitataan myös kokonaiskolesteroli, joka sisältää niin huonon kuin hyvänkin arvon. Tarkasta, että arvosi ovat viitaarvojen sisällä. Suomalaisille asetettu viitearvo on sellainen, johon jokaisella pitäisi olla mahdollisuus ulottua ja jossa riskit valtimo- ja sydänongelmiin ovat pienemmät.
Millä tavoin kolesterolia mitataan?
Usein lääkärit saattavat suositella lipidipakettia, jossa tutkitaan kokonaiskolesteroliarvot, mikä tarkoittaa sekä hyviä että huonoja kolesteroleja ja lisäksi veren rasvoja. Tämän lisäksi myös verenpaine tarkistetaan, sillä sen kohoamisen riski on suuri erityisesti korkean kolesterolin yhteydessä.
Itse mittaus on helppo toimenpide ja suoritetaan labroratoriossa verinäytteellä. Ennen kolesteroliarvojen ottamista täytyy paastota puoli vuorokautta. Toisinaan kolesterolista otetaan myös pikanäytteitä sormesta ja nämä eivät vaadi paastoa.
Miten ravinto vaikuttaa kolesteroliin?
Ravinto vaikuttaa kolesteroliarvoihin hyvin suuresti. Kolesteroliarvot paranevat melko usein, kun tyydyttyneet rasvat korvataan tyydyttämättömillä rasvoilla. Käytännössä tyydyttyneitä ravoja tulee esimerkiksi rasvaisesta lihasta ja maidosta, kun taas tyydyttymättöntä kasvipohjaisista öljyistä ja kalasta.
Ruokavalio kannattaa rakentaa sopivasta määrästä proteiinia, hyvistä hiilihydraateista ja pehmeistä rasvoista, joita saa vihanneksista, marjoista, hedelmistä, viljoista, kaloista ja vähärasvaisesta lihasta. Varsinkin ohralla ja kauralla on sisältämänsä beetaglukaanikuidun ansiosta kolesterolia alentava vaikutus.
Voiko painonpudotus parantaa kolesteroliarvoja?
Kolesteroliarvot rakentuvat monestakin eri seikasta: esimerkiksi painosta, iästä ja elämäntavoista johtuen kolesteroli saattaa joskus karata käsistä. Jos sinulla on siis liikaa painoa, kannattaa painon pudottaminen toden teolla, varsinkin, mikäli vartalossa on havaittavissa keskivartaloliahvuutta. Kun vyötärö kapenee, rasva häviää myös kehon sisäpuolelta elintärkeiden elinten ympäriltä, mikä merkitsee myös kolesterolin kannata hyvää.
Painoa ei tarvitse pudottaa mahdottomia määriä, vaan jo 5 % pysyvällä muutoksella voi saada paljon hyvää aikaan. Liikkuessa pienilläkin teoilla on väliä. tavallinen arkiliikunta tekee jo paljon: portaiden kiipeäminen hissin sijaan, työmatkan käveleminen, koiran lenkittäminen vähän pidempään ja pyöräily kauppaan. Pienet arkiset teot voivat kohottaa kuntoa roimasti nopeallakin aikavälillä.
Milloin kolesteroli vaatii lääkehoitoa?
Ovatko elämäntapasi kunnossa ja painokin näyttää hyvältä, mutta arvot huutavat hoosiannaa? Saatat olla kolesterolilääkityksen tarpeessa, sillä verisuonitautiriskisi saattaa olla koholla. Mikäli epäilet tällaista tilannetta, käy lääkärin vastaanotolla, sillä lääketarpeesta päättää viime kädessä hoitava lääkäri. Jotkin sairaukset kuten diabetes ja sydäntaudit saattavat alentaa hoitojen aloituskynnystä entisestään.
Mitä kolesterolilääkkeet tekevät?
Kolesterolilääkkeiden tehtävä on yksinkertainen: ne vähentävät LDL:n eli huonon kolesterolin määrää elimistössäsi. Lääke on nopeavaikutteinen, sillä sen pitäisi tuottaa tulosta kahden vikon sisällä. Lääkityksen alussa kolesteroleja mitataan tavallista useammin, kuten kahden tai kuuden kuukauden välein.
Tällainen lääkitys ei ole kuuriluonteista, vaan joissakin tapauksissa sitä voidaan joutua käyttämään loppuelämän ajan. Ne eivät sinällään vaikuta elämään millään tavalla ulkoisesti, joskin sisällä tapahtuva muutos on suuri, ja arvot kohenevat usein silmissä. Lisäksi riskit esimerkiksi aivoinfarktiin pienenevät arvojen parantuessa.
Mitä muuta kolesterolilääkkeistä pitää tietää?
Joissakin tapauksissa kolesterolin pienentämiseen tarkoitetut lääkkeet sattavat aiheuttaa oireita lihaksissa. Tämä tarkoittaa käytännössä kiputiloja, tai lihasten voimattomuutta. Jos tällaisia oireita ilmenee, peli ei ole vielä menetetty. Lääkettä tai annostusta muuttamalla oireet voidaan saada häviämään tai ainakin vähenemään, ja vaihtoehtoisena hoitona voi olla myös suoraan suoneen parin viikon välein pistettävä hoito.
Tutkimustulokset osoittavat lääkkeistä olevan huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Lääkäri ei luonnollisesti voi pakottaa potilasta lääkitykselle. Kannattaa silti aina pitää itse mielessä, että vaikka kolesterolitilanne ei tällä hetkellä oireilisi, saattavat ongelmat toisinaan putkahtaa esiin vaikkapa parinkymmenen vuoden päästä, eikä silloin välttämättä ole enää tehtävissä mitään. Tilanteen hoitaminen kannattaa aloittaa silloin, kun riskit ovat vielä pienet.