|
|
|
Joissakin Euroopan maissa (Portugal, Belgia...) AKUPUNKTIOKSI on määritelty perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukainen neulahoito. Lääketieteilijöiden ja fysioterapeuttien tekemää lihasten triggeripisteiden neulottelua EI näissä maissa saa nimittää akupunktioksi, se on triggeripiste-terapiaa (Triggerpoint therapy). Tällainen tilanne olisi Suomessakin toivottava. Monet luulevat saavansa kunnollista akupunktiohoitoa kun kyse on pelkästä lihasten laukaisemisesta.
Länsimaisissa lääketieteellisissä piireissä on parinkymmenen viime vuoden aikana pyritty korvaamaan itämainen akupunktio kipupisteiden neulottelulla. Kiinalaiset ottavat tähän "länsimaiseen akupunktuuriin" eli pelkkien kipupisteiden neulotteluun selkeän kannan, he pitävät sitä puoskarointina. Tälle toiminnalle on annettu nimeksi "akupunk-tuuri", josta siis puolet on pelkkää tuuria. Nimi on liian lähellä akupunktio-nimitystä ja antaa siten virheellisen kuvan tästä toiminnasta ja sen laadusta. Nimi pitäisi vaihtaa (Triggeripiste-terapiaksi). Menetelmä on todellisuudessa eräs perinteisen akupunktion pieni osa-alue, joka on joko tietämättömyydestä johtuen tai muista syistä nostettu kokonaisuuden veroiseksi.
Viime aikoina on kiinalaisen käsitteistön ja akupunktion peruselementtien opiskelemisen laiskuutta tai kyvyttömyyttä pyritty selittelemään 'kulttuurieroilla'. On syytä panna merkille että kyse on terveydenhoidosta. Kulttuurierot liittyvät ihmisen anatomian ja fysiologian kuvaamiseen. Nämä kuvaukset saattavat poiketa toisistaan, mutta perustana oleva ihminen on yksi ja sama. Kultturierot eivät ole mikää ylipääsemätön ongelma. Vaikeus on ihmisen oman pään sisällä. Akupunktiosta ei voi luoda mitään 'evankelis-luterilaista' versiota. On myös otettava huomioon ettei länsimainen 'tieteellinen' kulttuuripohja ehkä ole riittävä perusta joidenkin itämaisten käsitteiden ymmärtämiseksi. Kulttuurieroista puhuvat yleensä ne, joilla on oppimisvaikeuksia tai joita on johdatettu uskomaan näiden erojen ylitsepääsemättömyyteen.
Akupunktiota on länsimailla usein pidetty jonkinlaisena kipulääkkeenä. Tämä johtuu osoittain siitä että 1970-luvun alkupuolella kiinalaiset itse markkinoivat akupunktiota kivunpoistomenetelmänä suurissa leikkauksissa. Tämä on sittemmin osoitettu paikkana pitämättömäksi. Kipu ei kiinalaisen lääketieteen mukaan koskaan ole sairauden syy, ainoastaan seuraus. Kivun syynä on qi'n (vitaalienergian) tai veren (xue) tukkeutuminen. Kivun poistaminen tapahtuu poistamalla tukokset. Kivun poistaminen ilman sen syynä olevien tukosten poistamista on oikeutettua vain silloin kun se uhkaa potilaan henkeä.
Seuraavassa on pieni ote PROMETHEUS INSTITUUTIN akupunktiopisteitä käsittelevän kurssin (N:o 4) kurssimateriaalista, muutamin lisäkommentein varustettuna.
copyright © 1993... Raimo Lindroos
A-SHI-XUE = A-shi-piste. Mikä tahansa vaivan alueella oleva hermopiste, joka ei ole tavanomainen akupunktio- tai moksibustiopiste (P;1).
A-SHI = "Kas siinä; oi jees!" on juuri se huudahdus, jonka kiinalainen päästää silloin kun tunnusteleva sormi on löytänyt kipupisteen.
KIRJOITUSMERKKIEN ANALYSOINTIA
A merkitsee (merkin edessä voi Fenn'in mukaan olla radikaalina KOU = suu) ääntämistavasta riippuen erilaisia asioita:
Radikaalina on FU(4) (FOU) = Kukkula, runsaasti (F;XII/170) (P;212).
Merkitysosana on KE(3) (K'O, K'E) = Hyväksyä; voida, saattaa; olla välttämätöntä (tehdä jtk.), olla (tekemisen) arvoista; sopia, olla sopiva; mutta, kuitenkin.. (P;387).
Sallia, kyetä, saattaa, voida (F;253).
KE'n radikaalina on KOU(3) (K'OU) = Suu.
SHI(4) (SHIH) = Oikea, oikeaan osunut; kyllä; tämä... (P;627).
Olla; kyllä; oikea; tällainen; tämä... (F;453).
Radikaalina on RI(4) (JIH) = Aurinko, päiväsaika, päivä; päivittäinen, jokapäiväinen... (F;X/72) (P;576)
XUE(2) (HSÜEH) = akupunktiopiste;, "aku-piste".
XUE(4) (HSÜEH) = Onkalo, kolo, luola, hauta; (P;784).
Merkkiä käytetään itsessään radikaalina (F;XI/116). Sen yläosana on MIAN (MIEN2) = Katto. Alaosana BA (PA(1)) = Kahdeksan.
Joidenkin kiinalaisten tekstien mukaan "akupunktiopiste on aina kuopassa".
Pistettä tarkoittava merkki tarkoittaa "kuoppaa".
Joistakin pisteistä käytetään myös merkkiä DIAN (TIEN3) (ks. kuva e. Ylempi on vanha, alempi uusi merkki) = Nestepisara, piste (kirjoitusmerkkinä), piste, desimaalipiste; vähän, joitakin, muutama; paikka, piste... (P;151).
Pilkku, täplä, tahra, hiukkanen; nyökätä; valaista; aikaa ilmaistessa "kello on ..." (F;521).
Tämän merkin radikaalina on HEI(1) = Musta (F;XIII/203).
Merkitysosana on ZHAN (CHAN(1)).
ZHAN(1) = Ennustaa arpomalla; sanoa ennakolta (F;11)(P;873).
ZHAN(4) = Valloittaa, hyökätä, ottaa; muodostaa, pitää, tehdä yhteensä, tehdä tiliä jstk. (P;874).
Manfred Porkert kääntää termin A-SHI-XUE latinaksi: FORAMINA AD HOC.
Näistä pisteistä on myös käytetty nimitystä:
(f)BU DING XUE (PU(4) TING(4) HSÜEH(2)) = "Ei kiinteät pisteet", koska niiden sijainnit vaihtelevat; tai
(g)TIAN YING XUE (T'IEN(2) YING(1) HSÜEH(2)) = "Taivaan hyväksymät pisteet" eli "Luonnolliset pisteet".
A-SHI PISTEIDEN KUVAUS
A-SHI pisteet ilmestyvät akupunktioon TANG-dynastian (618-907) aikana. Kipupisteiden neulottelua pidetään aikakauden suuren lääkärin SUN SI-MIAO'n (581-682) keksintönä. Hän antaa perusohjeeksi: "Pistä siihen, missä tuntuu arkuutta tai kipua."
A-SHI pisteillä ei ole mitään tarkkaa sijaintia. Niitä ilmestyy iholle ja lihaksiin tietyissä sairauksissa. Tarkan sijainnin puuttuessa niillä ei myöskään ole omia nimiä, vaan ne ovat nimettömiä, anonyymejä.
A-SHI pisteitä voidaan käyttää joidenkin lihaskipujen ja paikallisten lihasjännitysten laukaisuun. Japanilaiset käyttävätkin näistä pisteistä nimitystä MONTOKETSU = "painamista vastustavat pisteet" eli resistantit pisteet. Lihas saadaan aina laukeamaan pistämällä siihen neulalla. A-SHI pisteitä ei perinteisen diagnostiikan mukaan voida käyttää yksinomaisena diagnoosimuotona.
Korva-akupunktion pisteet ovat myös tietyssä mielessä tällaisia A-SHI pisteitä. Terveessä korvassa ei pisteitä voida edes sähkölaitteilla löytää (kolmea Omega-pistettä lukuunottamatta). Ne ilmestyvät vain sairauksissa. Tietyt pisteet tietyissä sairauksissa. A-SHI pisteistä poiketen korvapisteistä voidaan tehdä tarkkoja diagnooseja, edellyttäen että tiedetään missä 'faasissa' korva on. Elimistön projektiot korvassa vaihtelevat. Korva-akupunktion keksijä, ranskalainen Paul Nogier antaa kolme erilaista projektiota eli 'faasia'.
Kehon A-SHI pisteet vastaavat länsimaisen lääketieteen "kivun triggeripisteitä" eli ns. myofaskiaalisia triggeripisteitä. Kiinassa ne ohitetaan yleensä yllämainitulla SUN SI-MIAO'n toteamuksella. Näiden A-SHI pisteiden katsotaan (suhteellisen myöhäisestä ilmestymisestään huolimatta) edustavan primitiivisintä akupunktion kehitysvaihetta.
MA WANG DUI-tekstien (168 eaa.) esittämän todistusaineiston pohjalta ollaan nykyään sitä mieltä että meridiaanit on keksitty ennen akupunktiopisteitä. Meridiaanien keksiminen lienee perustunut eri sairauksissa esiintyvien kivun säteilylinjojen tutkimiseen.
Oletettavasti pisteet löydettiin näiltä linjoilta myöhemmin. Tätä käsitystä tukee mm. se että klassikoiden luettelemien pisteiden lukumäärä on kasvanut koko historian ajan. Toinen todiste on esim. näiden A-SHI pisteiden suhteellisen myöhäinen ilmestyminen mukaan kuvaan.
Länsimainen lääketieteellinen akupunktuuri (ainakin Suomessa viimeiset 20-25 vuotta) on keskittynyt kiputilojen hoitoon. Muut sairaudet ja vaivat, esim. halvaukset on "jätetty heitteille". Kiputiloja hoidetaan neulottelemalla kivun triggeripisteitä.
Triggeripisteet ovat lihaksen lähtö- tai kiinnityskohtiin tai niiden vapaisiin reunoihin tai runkoon - motorisen pisteen lähelle - joko primaarisista sai sekundaarisista syistä muodostuvia kivun säteilykeskuksia.
Triggeripisteet voivat olla joko latentteja (eivät aiheuta kipuja) tai aktivoituneita (aiheuttavat joko paikallista tai säteilevää kipua). Triggeripisteet etsitään painelemalla. Piste on siinä missä kipu on kovin. Triggeripiste voidaan de-aktivoida pistämällä siihen neulalla.
"Lääketieteellinen akupunktuuri" perustaa oppinsa näiden myofaskiaalisten triggeripisteiden laukaisuun. Pekka J. Pöntinen esimerkiksi kirjoittaa kirjassaan AKUPUNKTUURI LÄÄKETIETEELLISENÄ HOITOMUOTONA seuraavaa:
"Länsimainen vaste akupunktuuripisteille ovat triggeripisteet." (sivu 113.)
Kiinalaisittain tämä ajatus ja sen ristiriitaisuus voidaan kuvata lauseella: "A-shi pisteet (eli kipupisteet) ovat akupunktiopisteiden vaste". Tendenssinä on ollut se että perinteinen akupunktio on haluttu korvata triggeripisteiden laukomisella. Tämä on osoitettu illuusioksi sekä kiinalaisissa klassikoissa että länsimaisissa triggeripiste-tutkimuksissa. Kipupisteet ja niiden neulottelu ei kuitenkaan korvaa akupunktiota ja siihen liittyvää omaa diagnostiikkaa. On syytä panna merkille että kiinalaisilla on ollut yli 1300 vuotta aikaa tämän asian käytännön kokeiluihin.
Kipupisteiden yksinomainen käyttö yksinkertaistaisi diagnostiikkaa ja helpottaisi akupunktiota. Kukapa nyt turhaa työtä tekisi! Jos pelkkien a-shi pisteiden käyttö johtaisi toivottuihin tuloksiin olisi akupunktio jo kauan sitten muuttunut pelkäksi kivun triggeripisteiden neulotteluksi. Kiinalaisten kokemuksien mukaan näin ei ole ja tästä syystä he pitävätkin länsimaista "lääketieteellistä akupunktuuria" puoskarointina; ilman asianmukaista diagnoosia tapahtuvana neulotteluna.
Suomessa tämän triggeripiste-akupunktuurin diagnostiikka on perustunut ns. Omuran O-rengas testiin. Nimi johtuu japanilaisesta Y. Omurasta, joka kävi aikanaan Suomessa vihkimässä lääkärikunnan tähän salaisuuteen. Testi perustuu sovellettuun kinesiologiaan (kuten TOUCH FOR HEALTH). Taikavarvun ja heilurin käyttäjät esittävät samanlaisia perusteluja varvun toiminnalle.
Tässä testissä potilas panee peukalonsa ja etusormensa päät vastakkain ja lääkäri nykii niitä erilleen samalla kun assistentti painaa sormella triggeripistettä. Jos nykiminen onnistuu yli odotusten, ts. puristusvoima on heikentynyt, diagnoosi on tehty. Lisätutkimuksia voi tehdä painelemalla potilaan ihoon tulitikulla nelikulmaisia pikku kuoppia (Ks. Pekka J. Pöntinen: mainittu teos, sivu 117).
(Omura tekee nykyään testiä siten että assistentti painaa sormellaan pistettä ja Omura nykii assistentin sormia erilleen.)
Pisteeseen, jota painettaessa sormien nykiminen on onnistunut yli odotusten, pistetään akupunktioneula. Tämän tuloksena aivot kehittävät morfiinia, joka valuu päästä kipupisteeseen.
Tämän jälkeen potilas onkin terve.
Tätä toimintaa nimitetään Suomessa "Tieteelliseksi akupunktuuriksi". Tätä on aikanaan (01.10.1975 - 01.01.1991) Lääkintöhallituksen ottaman kannan mukaan saanut tehdä vain laillistettu lääkäri, hammaslääkäri tai eläinlääkäri. Kirjeen allekirjoittajien mielestä "kirjeen henki elää yhä".
Myofaskiaalisten triggeripisteiden laukaiseminen saattaa joissakin tapauksissa olla tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Japanilainen Yoshio NAKATANI mittaili jo 1950-luvulla kipualueita sähkölaitteilla ja havaitsi sähköisten mittausten paljastavan häiriökenttiä, jotka eivät painettaessa olleet lainkaan arkoja. Nakatanin mukaan juuri näiden häiriökenttien hoito on ensiarvoisen tärkeää.
Nakatani kehitti sähköisiin mittauksiin perustuvan akupunktiomenetelmän, joka tunnetaan nimellä RYODORAKU.
Eräs triggeripisteiden ja niistä säteilevän kivun kartoituksen uranuurtajista, J. F. Kennedyn selkälääkäri, tohtori Janet G. TRAVELL varoittaa myös sekoittamasta akupunktiopisteitä ja triggeripisteitä toisiinsa:
"Pinnallisesti katsoen akupunktiopisteillä ja triggeripisteillä näyttää olevan paljon yhteistä. Melzack (et al.) vertailivat triggeripisteiden ja akupunktiopisteiden sijainteja toisiinsa. Jos sallitaan 3 cm:n (!) virhemarginaali, niin näiden pisteiden vastaavuus on 71 %. Klassisista akupunktiopisteistä poiketen, triggeripisteiden sijainnit eivät ole vakioita, vaan näitä (kirjoissa kuvattuja triggeripisteiden sijainteja) voidaan käyttää tarkemman etsinnän lähtökohtina...."
"Akupunktikot väittävät saavansa aikaan omista pisteistään muitakin vaikutuksia kuin pelkästään kivun lievitystä; omien havaintojemme mukaan triggeripisteitä inaktivoimalla ei saada aikaan mitään vastaavaa, ainoastaan kivun lievitystä ja joitakin kipuun liittymättömiä, triggeripisteille tyypillisiä vaikutuksia."
"Emme näe mitään yhteistä kipuun liittymättömien akupunktiopisteiden ja triggeripisteiden välillä... Ne liittyvät täysin erilaisiin käsitejärjestelmiin... Näitä termejä ei pitäisi käyttää toistensa vaihtoehtoina."
(Ks. Janet G. Travell & David G. Simons: MYOFASCIAL PAIN AND DYSFUNCTION; The Trigger Point Manual; Volume 1, pp 20-21; Vrt. edellä mainittu Pekka J. Pöntisen väite!).
Kipupisteet ja niiden inaktivoiminen on ehdottomasti erinomainen lisä terveydenhoitoon. Edellä mainittu Travellin ja Simonsin teos pitäisi ottaa pakolliseksi sekä akupunktio- että lääkärikoulutukseen. Mutta pitäisi myös ottaa huomioon mitä mieltä menetelmän kehittäjät itse ovat menetelmästään ja sen vaikutuksista.
Aluksi triggeripisteitä inaktivoitiin injektoimalla niihin fysiologista suolaliuosta. Myöhemmin havaittiin että sama vaikutus saatiin aikaan kuivilla neuloilla. Tällaisia neuloja oli jo olemassa - akupunktioneulat. Tässä on kaikessa yksinkertaisuudessaan "lääketieteellisen akupunktuurin" alku. Travell esittelee kirjassaan monia muita mahdollisuuksia triggeripisteiden inaktivoimiseksi, esimerkiksi hieronnan, joka ei ruumiillisena työnä kuitenkaan sovellu lääkäreiden yksinoikeudeksi.
Länsimainen "lääketieteellinen akupunktuuri" on koettanut tulla toimeen ilman itämaisen akupunktion tuntemista. Tämä on ollut kansainvälinen trendi. Ensimmäiset tutkimustulokset, joissa on otettu huomioon kiinalaisten esittämät väitteet ja diagnostiikka ilmestyivät vasta 1980-luvun lopulla (LANCET Dec. 1986). Aikaisemmat länsimaiset tutkielmat ja 'väitöskirjat' perustuvat tutkijoiden henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja puuhasteluihin.
Tätä asennoitumista kuvaavat mm. Seppo Y. T. Junnilan kirjoittaman "Akupunktuuri kivunhoitomenetelmänä terveyskeskuksessa" (Turku 1981) esipuheen kolmannen lauseen sanat: "En halunnut paneutua kiinalaiseen filosofiaan, vaan pidin akupunktuuria varteenotettavana fysikaalisena hoitona, jota voi toteuttaa myös länsimaisesti ajatteleva lääkäri."
Filosofia tarkoittaa akupunktion omaa ihmiskuvaa ja sen omaa diagnostiikkaa, jota ilman mitää yksilöllisiä variaatioita hoitoihin ei voida tehdä. Toivottavasti tieteellinen tutkimus tulevaisuudessa pyrkii paneutumaan tutkimuskohteisiinsa halukkaammin ja perinpohjaisemmin.
AKUPUNKTIO JA HALVAUKSET
AKUPUNKTIO - PIIKKI LÄNSIMAISEN LÄÄKETIETEEN LIHASSA. (KATSAUS 1973)
AKUPUNKTIO JA IHMISEN ENERGIAKEHOT (Kuopio: 1990)
"KUPLAT"
LÄÄKINTÖHALLITUKSEN YLEISKIRJEET
AKUPUNKTIO SILMÄNLUMETTA
ECIWO-teoria
ELEMENTTITEORIAN OMITUISET MUUNNOKSET