|
|
|
Sufit ovat islamilaisen maailman 'mystikoita' ja 'okkultisteja', joilla on oma joogantapainen kehitysjärjestelmänsä. Sufismin psykologia on hyvinkin syvällistä. He mm. 'keksivät' ehdollistumisen noin 800 vuotta ennen Ivan Pavlovia. Sufismin kehitysjärjestelmissä merkittävin piirre on niiden muokkaaminen mahdollisimman yksilöllisiksi. Opetus on kuin hyvin sulava ruoka, siitä ei jää mitän jätteitä. Tästä syystä sufismissa ei ole luotu minkäänlaisia instituutioita. Sufismin luokittelu eri koulukuntiin on myös tästä syystä hivenen keinotekoista. Luokittelun perustana ovat suuret sufimestarit, joiden seuraajat ovat ryhmittyneet erilaisiksi 'koulukunniksi'. Koulukuntien sisällä oppilaille annetaan kuitenkin yksilöllistä opetusta, kullekin tarpeensa mukaan. Menetelmät eivät siis ole staattisia ja koulumaisia, vaan elämään liittyviä ja dynaamisia. Tällaisina ne eivät sovellu luokittelujen perusteiksi. Koulukunnat eivät kilpaile keskenään, yleensä ottaen ne hyväksyvät toinen toistensa näkemykset ja yhden ja saman totuuden hieman erilaiset painotukset.
CHISTIYYA
Tämän järjestön perusti Abu-Ishak Chisti, joka oli profeetta Muhammedin 900-luvun alussa syntynyt jälkeläinen. Chisti järjestö sai alkunsa Khorasanissa sijaitsevassa Chistissä. Chisti-järjestön eräs haara muodosti myöhemmin Naqshbandi-järjestön ytimen. Chisti-järjestö vaikutti voimakkaimmin Intiassa.
QADIRYYA
Tämän järjestön perustaja oli vuona 1166 kuollut gilanilainen Abdul-Qadir, joka tunnetaan myös lempinimellä 'Bagdadin ruusu'. Hän muotoili henkisen kehitysjärjestelmän, joka tunnettiin 'Ruusun Polkuna'. Käännösvirheen vuoksi se opittiin Euroopassa tuntemaan nimellä 'Ruusu-Risti'.
SUHRAWARDIYYA
Persialais-arabialaisen Unani-lääketieteen suuri mestari Avicenna näyttää panneen sufismissa alulle ns. ishraq-filosofian eli "valaistumisen ja kuolemattomuuden polun kulkemisen". Mutta vasta hänen jälkeensä tullut Shihabuddin Yahya Ibn Amirak (1153-1191), joka oli kotoisin Luoteis-Iranissa sijaitsevan Zanjan lähellä olevasta Suhrawardin pikkukaupungista, saattoi tämän filosofian täydelliseksi ja perusti yhden suurista sufijärjestöistä, joka tunnetaan hänen syntymäpaikkansa mukaan nimellä Suhrawardiyya
NAQSHBANDIYYA
Keski-Aasiassa toimineen Khajaganin, 'mestareiden koulun' vaikutus ulottui laajalle Intiaan ja Turkkiin. Khajaganin koulu loi monia eri nimillä tunnettuja ja erikoistuneita koulukuntia. Noin vuonna 1389 kuollut Bahauddin Naqshband oli eräs tämän koulun kasvateista. Khajaganin koulukunta onkin hänen jälkeensä tunnettu nimellä Naqshbandiyya.
MAWLAVIYYA
Mawlaviyya tai Mewleviyya on kuuluisa 'tanssivien dervissien' koulukunta, jonka perusti myös runoilijana kuuluisuutta saavuttanut Jalalud-din Rumi. Hän syntyi Balkhissa 30.09.1207 (viimeisimpien tutkimusten mukaan ehkä noin 7-8 vuotta myöhemmin) ja kuoli Turkin Koniassa 17.12.1273. Koniassa järjestetää vuosittain hänen kuolinpäivänää muistotilaisuus, jossa dervissit tanssivat. Rumin kuuluisat kirjat ovat olleet inspiraation lähteinä monille myöhemmille kirjailijoille. Niissä esiintyy mm. 'kertomus rumasta ankanpoikasesta', joka tosin Rumilla alkaa astetta aikaisemmin, kanalasta. Kyse on siis alun alkaen sufien opetustarinasta.
Seuraavasta kaaviosta saa hyvän käsityksen sufien erään koulukunnan ihmiskuvasta, joka seitsemine tasoineen on hämmästyttävän yhdenmukainen maailman muiden esoteeristen ihmiskuvien kanssa.
Jatkoa valmistellaan tarpeen mukaan!
Liittyy aiheeseen PERSIALAIS-ARABIALAINEN LÄÄKETIEDE.