@-mail

Nykyään Suomessa halvaantuu noin 14.000 ihmistä vuosittain. Yhden halvauksen hoito maksaan noin 60.000 €. Vuotuinen menoerä halvauksissa on siis 840 000 000 €.
Ruotsalaisten vuonna 1993 tekemän tutkimuksen (juttu ruotsiksi) mukaan halvauksissa sairaalassaoloaika putoaa akupunktiolla puoleen. Kelpaisiko veronmaksajille 420 000 000 €:n vuotuinen säästö?
Akupunktion hyödyllisyys halvauksien hoidossa on yleisesti akupunktioväen tiedossa - tai pitäisi olla. Hoitamattomuudessa kyse on siis tietoisesta valinnasta.
Toistaiseksi Suomessa ei edes saa tutkia tätä asiaa - jotta kukaan akupunktiolääkärinä poseeraava ei joutuisi vastaamaan ikäviin kysymyksiin ja menettäisi kasvojaan!
Klassikot luettelevat kaksi kroonisten sairauksien syytä: 1. Väärä hoito ja 2. Viivästynyt hoito.
Ns. "lääketieteellinen akupunktuuri", joka pyrkii lihasten laukomiseen on halvauksissa VÄÄRÄ HOITO. Spastisen tyypin ennuste on velttoa parempi. "Lääketieteellisellä akupunktuurilla" spastisista tehdään velttoja!

Seuraavassa on lyhyt esitys akupunktion mahdollisuuksista halvausten hoidossa. Halvausten akupunktiohoito on helppo ymmärtää jopa länsimaisen lääketieteellisen näkemyksen pohjalta. Lääketiedehän pyrkii selittämään akupunktiota ensisijaisesti hermovaikutusten avulla. Kiinalaiset käyttävät halvauksista yleisnimitystä ZHONG FENG. Termi tarkoittaa sisäistä tuulta, keskustuulta, tuulen tunkeutumista sisälle elimistöön, tuulen aiheuttamaa kuumetautia. Tällä vaivalla on siis kaksi eri merkitystä: Tuulen aiheuttamat kuumetaudit ja halvaukset. SANG HAN LUN'issa (Tutkielma kylmän aiheuttamista kuumesairauksista) Zhang Zhongjing kuvailee tautia kuumetaudiksi. Nykyään zhong feng käännetään yleensä termillä apopleksia (aivohalvaus). Halvaukset muodostavat erään tärkeimmistä akupunktiolla hoidettavista tautiryhmistä. Toispuolihalvauksen (hemiplegia) hoito vaatii noin 3 kuukautta. Edellytyksenä on että neulottelu suoritetaan päivittäin. Kasvohalvauksen hoito vaatii noin kuukauden. Tulpista johtuvat halvaukset on helpompi hoitaa kuin verenvuodoista johtuvat. Spastisella halvaustyypillä on parempi ennuste kuin veltolla. Tästä johtuen lääketieteilijöiden ja fysioterapeuttien yleisesti tekemä "triggripisteiden neulottelu", jota virheellisesti nimitetään akupunktioksi, on halvauksissa väärä ja kroonistava hoito.

Kiinassa suurimman yksittäisen akupunktiolla hoidettavan tautiryhmän muodostavat halvaukset. Itse aloitin 1970-luvun alussa akupunktiourani halvauksien jälkitilojen hoidolla. Tulokset olivat rohkaisevia, mutta yllättäen havaitsinkin etteivät halvauksia hoitavat lääkärit olleetkaan kiinnostuneita mistään 'uutuuksista'. Tästä syystä olen seurannut asian etenemistä ja 'sattuma' on saattanut minut joskus oikeisiin aikoihin oikeisiin paikkoihin.

Vuoden 1991 keväällä olimme harjoittelemassa Pekingin perinteisen kiinalaisen lääketieteen sairaalan (Beijing Zhongyi Yiyuan) akupunktio-osastolla. Osaston johtajana toimi professori Liu Zeng. Tapasimme toisemme huhtikuun lopulla. Vastaanottoseremonioiden jälkeen Liu kertoi ylpeänä lähteväänsä Suomeen, Kuopioon, jossa järjestettäisiin ainoastaan lääkäreille tarkoitettu akupunktioseminaari. Hän kertoi valmistelleensa seitsemän puhetta halvauksien hoidoista; mm. kuinka auto-onnettomuuksissa halvautuneita voitaisiin auttaa.

Muutaman päivän kuluttua Liu tuli ihmeissään kysymään minulta 'mistä oikein johtui että hänelle oli varattu vain neljä tuntia aikaa puhua. Eivätkö suomalaiset lääkärit haluakaan tietää?'. Tähän oli vaikea vastata muuta kuin 'ehkä he eivät halua että puhut niin kauan'.

Muutaman päivän kuluttua Liu tuli näyttämään faksia, jossa todettiin että tilaisuus on peruutettu. (Seuraavana vuonna Liu kelpasi Kanadaan).

Pohdiskelimme mistä tällainen voisi johtua. Päädyimme kahteen mahdollisuuteen:

• Suomessa ei ollut riittävästi ns. akupunktiolääkäreitä, jotka olisivat olleet kiinnostuneita ammattitaitonsa kohentamisesta (seuraan kuului tuolloin noin 400).
• Suomessa on olemassa joku ryhmittymä, joka ei halua ihmisten tietävän mitään kiinalaisesta akupunktiosta tai halvauksien hoitomahdollisuuksista.

Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä pöyristyttäviä.
Suomessa halvaantuu noin 11.000 ihmistä vuosittain (1970-luvulla; nykyään halvautuneta on noin 14.000 vuodessa). Vuodesta 1974, jolloin Lääkintöhallitus kielsi akupunktion muilta kuin lääkäreiltä tapausten lukumääräksi on kertynyt noin 200.000 - 300.000. Halvauksien hoitoon ei lääketieteellä ole mitään kunnollista menetelmää. Lisäksi hoitamattomuus on tietoinen valinta. En ole toistaiseksi nähnyt ainoatakaan akupunktiokirjaa, jossa ei olisi halvauksien hoito-ohjeita. Oletan että asiantuntijoina poseeraavat akupunktiolääkärit ovat lukeneet jonkun akupunktiokirjan.

Totuuden nimessä on lisättävä etteivät 'akupunktiolääkärit' mahdollisesti edes olisi kyenneet ylittämään kommunikaatiokynnystä ja käsittäneet niitä 'outoja ja mystisiä termejä', joita Liu ehkä olisi käyttänyt.

Alla on professori Liu Zeng'in antama tilasto hänen sairaalassaan hoidetuista halvaustapauksista ajalta: tammikuu 1990 - maaliskuu 1991.

* = siirretty toiselle osastolle.

VAIKUTUSPROSENTIT (Parantunut + Tullut paremmaksi):
Aivoverenvuoto: 83.7 %
Aivoveritulppa: 96.8 %
Molemmat: 95.1 %

Kiinalaisten mukaan halvauksissa 40 prosenttia on 3 kuukauden kuluttua parantuneita. Vaikutusprosentti on yli 90. Usein jotkut pieniltä tuntuvat seikat, kuten esim. rakon hallinta, saattavat ihmiselle itselleen olla tärkeitä.

Halvauksien hoidossa ongelmana on se että neulottelu pitäisi suorittaa päivittäin. (Ruotsalaistutkimuksessa, jossa todettiin sairaalassaoloajan putoavan akupunktiolla puoleen, hoito suoritettiin 2 kertaa viikossa, 10 viikon ajan (=20 hoitokertaa)) Hoito ei siis onnistu missään yksityisvastaanotoilla. Sen on tapahduttava sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa.

Ruotsalaiset tutkivat kiinalaisten halvauksien hoidosta esittämiä väitteitä Lundin yliopistossa vuonna 1993. Lopputulos oli se että akupunktiolla halvauksissa sairaalassaoloaika todellakin putosi puoleen! Erinomainen paikka säästää sekä kustannuksissa (Suomessa nykyään noin 420.000.000 € vuodessa !!!) että potilaiden kärsimyksissä! Tämä oli yksi niistä syistä, jotka saivat Ruotsin sosiaalihallituksen vetämään aikaisemmat lausuntonsa akupunktiosta takaisin ja laajentamaan huomattavasti indikaatioaluetta.

Taannoin tehtyjen laskelmien mukaan yhden lääkärin kouluttamiseen kuluu yhteiskunnalta noin 2.000.000 "mummonmarkkaa"; mitä lie nykyään?. Lopputuloksena saattaa olla indoktrinoitu, innoton, tärkeilevä, kaikkea uutta karttava ja suorastaan parantamisen esteenä oleva tyyppi. Tällä summalla pystyttäisiin kouluttamaan kymmenittäin asiansa osaavia akupunktion taitajia. Pelkästään halvauksien hoidossa summa saataisiin varmaankin takaisin muutamassa kuukaudessa. Tämän jälkeen saataisiin pelkkää voittoa ja puolet halvauksien hoitoon suunnatuista määrärahoista voitaisiin käyttä muihin tarkoituksiin.

AKUPUNKTIO - PIIKKI LÄNSIMAISEN LÄÄKETIETEEN LIHASSA. (KATSAUS 1973)
AKUPUNKTIO JA IHMISEN ENERGIAKEHOT (Kuopio: 1990)
LÄÄKETIETEELLINEN AKUPUNKTUURI
LÄÄKINTÖHALLITUKSEN YLEISKIRJEET